vain hyvin harvoin kykenen pääsemään irti sairauteni eli persoonani otteesta.

ehkä pitäisi kuunnella enemmän mitä muut tekevät.

kello kymmenen 10. auringosta näkyy jokin häivähdys verhon takaa,
ja yskin sitä samaa kuivaa mitä olen tehnyt jo ainakin vuoden ajan.
kurkkuni on tukkiutunut koska en käytä sitä muuhun kuin hengittämiseen.
puhe pitäisi minua parempana, mutta kenelle puhua?
pinnallisuudetkin häiritsevät.

koulu. en voi olla ilman sitä täällä. se vaatii minua. turhaan.
mitä minä voisin itsestäni enää antaa koneelle tai koneille?
vaikka rakastankin niitä. olenhan pienestä asti ymmärtänyt niiden henkeä.
mutta yhtä kaikki, kuin mikä tahansa muu rakkaus, se on ollut ilman vastakaikua.
ei ihminen kykene ymmärtämään äänten ja koneiden rakkaudesta mitään.
lieneekö luoja yhtä hämillään tekeleensä kanssa?
nämä teot ovat vain epätoivoisia.

on erikoista miten kristinusko yhä kiehtoo minua huolimatta siitä seikasta
että jumalaan uskominen on mahdotonta minulle.
en kiellä, en myönnä moista. mutta usko itsessään konkreettisena, mahdotonta.

beckettiä tuossa vieressä. Malone kuolee. vaikutti kiehtovalta.

hämmentävää oli sikäli se, että 5 tunnin yöunet ja heräsin virkeänä.
odottelen vain käskevää puhelinsoittoa.
olen jo myöhässä. tämä ei toimi, ei ollenkaan.

ennustan että tämä tila on se jonka takia minua tullaan eniten rakastamaan tulevaisuudessa.

olisi kai niin että minussa olisi humoristin lahjoja.
joskus tiedän miltä se tuntuu kun ilo virtaa sanoiksi
lähes vallattomasti.
se on hyvä ja riehakas tunne. ainakin on ollut.
tuntuu nyt kuitenkin teeskentelyltä ruveta sellaiseen työhön.
eikä tämä tunne peittyisi siitäkään.
mutta onhan niitä jotka puhuvat mustasta huumorista..

päivä yli puolessa pian. turhuuksissa mennyt.
jokainen tarvitsee riippuvuuksia, kysymys vain siitä miten tuhoavia ne ovat.
itse en tiedä. seksuaalisuus on arka asia.

lievää maniaako. naurattaa ja hymyilyttää jo.
tein jotain musiikintapaista kunnes ohjelmat kaatuivat.
selvähän se.
se mitä sain tallennettua, senkin hävitin. tunnen itseäni ja töitäni sen verran.
olen oppinut mutta vasta alussa kaiken kaikkiaan.

ehken pääse alkua pitemmälle.
mielessä on sana: pitäisi.